Kappale 4.5: Havaintokehä

Havaintokehä on malli, joka kuvaa ihmisten sisäisten mallien ja ympäristön vuorovaikutusta ihmisten tavassa suunnata tarkkaavaisuuttaan ympäristöstöön ja tehdä havaintoja. Periaatteen on luonut Ulrich Neisser. Sen mukaan ihminen suuntaa tarkkaavaisuttaan niihin asioihin, joihin hänen sisäiset mallinsa häntä ohjaavat. Sisäiset mallit ohjaavat tiedon etsintää.

Sisäinen malli = skeema

Me etsimme tietoa, joka sopii meidän sisäisiin malleihimme ja pyrimme pitämään niistä kiinni.

Maailmankuva on yksi sisäinen malli. Se ohjaa havaintojamme ympäristöstä ja tarkkaavaisuuttamme. Myös ihmiskuva voi ohjata henkilöhavaintoja. Suhtautumalla avoimesti voi laajentaa omaa perspektiiviään.

Attribuution perusvirhe = ihmisen taipumus selittää omaa menestystään ja muiden epäonnistumisia sisäisillä tekijöillä ja omaa epäonnistumista ulkoisilla tekijöillä.

Filosofit puhuvat hermeneuttisesta kehästä

Hermeneutiikka = tulkitsemisen tatio ja tulkitsemisen tutkimista.

Asian tai tekstin tulkitseminen alkaa esiymmärryksestä- maailmankatsomus ja siihen liittyvät sisäiset mallit, jotka ohjaavat tulkintaa.

Hermeneuttinen kehä: tulkittava kohde alkaa muuttaa tulkitsijaa ja hänen tulkintaansa, kun kohteen kanssa käy sisäistä tai ulkoista vuoropuhelua. Dialogi voi muuttaa molempia, jos olemme avoimia. Kehä auttaa tiedostamaan, että jokaisella on ennakkokäsityksensä ja että asemamme vaikuttaa siihen mitä ajattelemme.

Kappale 4.4: Voiko kognitiivisia vääristymiä vähentää?

Nopea ja hidas ajattelu: 

Daniel Kehmanin mukaan käytämme nopeaa ajattelua, kun on tehtävä nopeasti päätöksiä intuition varassa. Nopeaa ajattelua on, kun teemme pikaisen stereotyyppisen yleistyksen uuden ihmisen nähdessämme tai luotamme ensimmäisenä mieleen tulevaan ajatukseen. Nopea ajattelu perustuu mielleyhtymiin. Se voi johtaa systemaattisiin ajatteluvirheisiin.

Hidas ajattelu on todistusaineiston monipuolista arviointia. Pyrimme kuulemaan erilaisia ajatuksia ja argumentoimaan hyvin. Ajattelun tulokset ovat harkittuja ja vastuullisia.


Kukaan ei ole täysin turvassa kognitiivisilta vinoumilta. Joitakin tekniikoita niiden vähentämiseksi on olemassa.

Yksi syy vääristymisen sitkeyteen on palauten puute. Omaa kognitiotaan voi kehittää paremmaksi hankkimalla monipuolisia, eri näkökulmia edustavia ihmisiä ympärilleen. Kriittinen medialukutaito on tärkeää.

Kappale 4.3: Joitakin kognitiivisia vääristymiä

Kappaleessa tulee vastaan paljon käsitteitä, joiden selitykset tässä:

Sisäryhmä = ryhmä, johon henkilö itse kuuluu ja jota hän siksi suosii, vastakohtana ulkoryhmä. Tästä hyvänä esimerkkinä voisi olla esimerkiksi jalkapallojoukkue, jonka halutaan pärjäävän, koska siinä on itse mukana.

Stigma = kielteinen leima

Intentionaalinen = tarkoituksellinen, tavoitteellinen, sellaisen olion tekemä, jolla on tarkoituksia ja tavoitteita

Antropomorfismi = luonnon elollistaminen ja ihmisen kaltaiseksi olettaminen, jolle ihmisetkin ovat alttiita.

Kognitiivinen disossanssi = ahdistusta aiheuttava ristiriita kahden ajatuksen tai ajatusten välillä ja oman toiminnan välillä. Syntyy kun oma maailmankuva ei pysy kasassa.

Kognitiivisia vääristymiä: 

• Vahvistusharha = pyrimme etsimään informaatiota, joka tukee omaa maailmankuvaamme tai ennakkokäsityksiämme. 
• Halo-efekti = oman ryhmän ajatuksiin suhtaudutaan kritiikittömämmin ja myönteisemmin kuin ulkoryhmän ajatuksiin tai tekoihin, ulkoryhmä nähdään helposti stereotypian välittämänä.
• Paremmuuden illuusio = ihmiset yliarvioivat omat kykynsä järjestelmällisesti
• Optimismi = järjestelmällinen hyvien mahdollisuuksien painottaminen huonojen kustannuksella. 
• Teleologinen vinouma = uskontojen synty piilee ilmiössä, jossa ukkonen tai auringonpaiste koetaan intentionaalisina tekoina. 
• Forer- eli Barnum- ilmiö = ihmiset uskovat horoskooppien tai netin persoonallisuustestien tulokseen ja pitävät sitä itseensä sopivana, vaikka tulos olisi arvioitu. 
• Pelurin vinouma = Uhkapeluri seuraa peliä, jossa on pitkään toistunut tietty kuvio ja toimii sen mukaan. Tämä kognitiivinen vääristymä mainittiin myös edellisen kappaleen videossa. 
• Ankkurointi = päätöstä ohjaa vertailukohdan luominen.
• Saatavuusheuristiikka = helpoin palauttaa muistista mieleen. Myös tämä kognitiivinen vääristymä mainittiin edellisen kappaleen videossa. 
• Edustavuusheuristiikka = maailmaa luokitellaan erilaisten edustavien mallikappaleiden avulla. 
• Negatiivisuusharha = taipumustamme kiinnittää enemmän huomiota negatiivisiin kuin positiivisiin asiohin.
• Ryhmäajattelu = jokainen ryhmän jäsen yrittää sopeuttaa mielipiteensä muun ryhmän ajattelun mukaiseksi.

Tiedonhakua voi ihmisillä ohjata myös kollektiivinen toiveajattelu. 

Ihmiset ovat huonoja arvioimaan aikaa, usein ihmiset aliarvioivat ajan tarpeen. Ihmisen muisti on usein epätarkka. Ihmiset ovat keskimäärin huonoja arvioimaan tilastollisia todennäköisyyksiä.

Kappale 4.2: Kognitiiviset vääristymät

Kognitiivisiin kykyihimme kuuluu ajattelu, muisti,  havainnot ja tarkkaavaisuus. Ihminen on kehittynyt evoluution myötä kognitiivisilla kyvyillä. Selviytymistä on edistänyt tarpeeksi hyvä tieto ympäristöstä ja nopea reagoiminen uusiin tilanteisiin. Ihmisen aivot ovat virittäytyneet havaitsemaan uhkia ja persoonia. Olemme alttiita ryhmäpaineelle ja ryhmäajattelulle.

Kognitiiviset vinoumat tulivat yleiseen tietouteen 1970- luvulla.

Video kognitiivisista vääristymistä

Kappaleeseen kuului video, jossa kerrottiin kognitiivisista vääristymistä. Siinä mainittiin seuraavat ajatteluvirheet:

- Vahvistusilluusio: riistiriidassa oman tiedon kanssa oleva tieto jätetään huomiotta. Vahvistusilluusio on syy siihen, miksi ihminen viettää aikaa samaa mieltä olevien ihmisten kanssa.

- Saatavuusharha: otetaan huomioon sellainen tieto, joka on helposti saatavilla mielestä.

- Pareidolia: näemme tarkoituksenmukaisuutta siellä missä sitä ei ole.

-Pelurin virhepäätelmä: se miten olemme aikaisemmin selvinneet tilanreesta vaikuttaa nykyisen tilanteen käsittelyyn.

Yksi yleisimmistä ajattelun vinoumista on stereotyyppiset yleistykset. 

Kappale 4.1: Argumentaatio

Argumentti muodostuu väitteestä, johon liittyy perustelu: monipuolisia tilanteeseen sopivia perusteluita.

Argumentin taitoihin kuuluu myös kyky ymmärtää, milloin voisi olla hyväksi ottaa toisen vasta-argumentit vakavasti.

Kelvotonta perustelemista on vetoaminen epätosiin väitteisiin, suoranaisiin valheisiin tai nettihuhuihin.

Analogia = samankaltuisuuksien huomaamista kahden erilaisen asian välillä. Sitä käytetään perusteluissa, kun halutaan kiinnittää huomiota johonkin perustavaan ja tärkeään samanlaisuuteen.

Argumentin erityistapaus: looginen syllogismi eli loogisesti pätevä päättelyketju, jossa tosista alkuoletuksista päätellään tosi johtopäätös.

Kappale: 4. Kriittinen ajattelu

Mitä on kriittinen ajattelu?
- Ajattelua, jossa punnitaan omien sekä toisten ihmisten ajatuksia ja niille annettuja perusteita eritellen ja arvioiden niiden totuutta ja todennäköisyyttä järkiperäisesti eli rationaalisesti.

Mistä tunnistaa kriittisen ajattelijan?
- Kriittisellä ajattelijalla on seuraavia ominaisuuksia: ajattelun selkeys, tarkkuus, johdonmukaisuus, reiluus ja monipuolisuus.

Millainen on hyvä ajattelija?
- Käyttää taitavasti perusteluita ja osaa erottaa hyvän tiedon huonosta. Ominaista on olennaisten asioiden erottaminen epäolennaisista, kyky abstrahoida ja kyky nähdä asiat laajemmissa yhteyksissä. Pystyy muotoilemaan vaikeita asioita muille selvästi. Käyttää vierassanoja harkiten.

Missä kriittistä ajattelua tarvitaan?
- Maailmassa, jossa kilpailevia informaation lähteitä on paljon.

Kappale 3.2 Epätieteellinen maailmankuva

Maailmankuvaa ei tee epätieteelliseksi väärä tieto tuloksista - vaan tieteellisen menetelmän kautta hankitun tiedon systemaattinen väheksyminen ja jonkin muun tiedonhankinnan muodon suosiminen, kuten oman pyhän kirjan. Kyse on tiedonhankinnan menetelmän valinnasta.

Tiedettä voidaan vastustaa myös poliittisista tai taloudellisista syistä.

Ilmastodenialismi = tieteellisiä asiantuntijoita vähättelevä tosiasioiden vastainen kanta, jonka mukaan ihminen ei aiheuta ilmastonmuutosta, eikä sitä edes tapahdu. 

Pseudotieteellinen maailmankuva

Pseudotiede on näennäistiede eli tieteen kaapuun pukeutunut ajattelujärjestelmä, joka ei täytä tieteen kriteerejä.

Empiirinen = kokeellinen, havantoihin perustuva

Yleensä pseudotieteelliseen ajatteluun liittyy tieteen vähättelyä, jonkin korvaavan menetelmän käyttö sekä vahva usko johonkin yliluonnolliseen. Väittämät ovat usein kokonaisvaltaisia: yksi uusi näkökulma muuttaa kaiken, tähänastinen teide on osoittanut kerralla vääräksi tai vedotaan muinaisiin viisauksiin.

Biontologia = kaikki perustuu biofonien vaikutukseen, holistiseksi itseään kutsuva maailmankatsomus. Vastustaa rokotteita ja nykyistä lääketiedettä, kaikki paraneminen nähdään yhden mekanismin kautta. 

Tein tehtävän 1 homeopatiasta, Homeopatiassa tauteja tulisi hoitaa antamalla potilaalle pieniä määriä sellaisia lääkeaineita, jotka suurina määrinä tuottavat hoidettavan taudin oireita. Homeopatiaa pidetään uskomushoitona ja pseudotieteenä. Tutkimusten mukaan lääkkeiden vaikutus selittyy lumevaikutuksella.

Lumevaikutus = tahallisesti tehottomaksi valmistettua kontrollivalmistetta että lääkevalmistetta, jonka teho perustuu lumevaikutukseen. 

Uskonnollinen fundamentalismi

Mikäli uskonto sisältää sellaisia tiedollisia väitteitä, jotka ovat usein vastoin tieteen käsityksiä maailmankaikkeudesta, uskonnollinen maailmankuva on epätieteellinen.

Esim. kreationisti uskoo, että Jumala loi maailman Raamatun ja siksi evoluutioteoria nähdään harhaisena.

Fundamentalismi = tarkoittaa usein oppia, jonka mukaan oman uskonnon pyhä kirja on kaiken tiedon ja toiminnan ehdoton perusta, Pyhä kirja nähdään ehdottomana totuutena. 

Uskonnollisen fundamentalismin ytimessä on, että uskonnollinen kokemus ja Jumalan ilmoitus ovat kaiken muun tiedon yläpuolella myös tieteen alaan kuuluvissa asioissa.