Luku 3.2: Filosofin valinta

Filosofien käsityksiä hyvästä elämästä

Moni filosofi on pohtinut kysymystä hyvästä elämästä. 

Stoalaisuus 

• Perusti hellenistisellä aikakaudella Zenon Kitionilainen
• Stoalaiset suhtautuvat mielentyyneydellä sellaisiin asioihin, joihin ei voi itse vaikuttaa
• Stoalaisuuteen kuuluu myös sen hyväksyminen, ettei elämää voi täydellisesti hallita
• Nykyisiin stoalaisuus vetoaa esimerkiksi sotilaisiin
• Stoalaiset olivat deterministejä eli uskoivat kaiken johtuvan edeltyvistä syistä
• Vapaus piilee ihmisen mahdollisuudessa valita itse suhtautumisesa ja ajatuksensa 
• Ihmisen vapauteen kuuluu mahdollisuus säädellä tunteitaan
• Kaikesta on opittava luopumaan

Epikurolaisuus

• Tärkeää vapaus, ystävyys ja yksinkertaiset nautinnot
• Eivät odota hyvän elämän alkua "sitten joskus"
• Perusti Epikuros (341-270 eaa.)

Kyynikot

• Askeesia ja keskustelua suosiva antiikin filosofiryhmä
• Toteuttivat omaa elämäntapaansa ketään mielistelemättä
• Tunnettu jäsen Diogenes (412-323 eaa.)

Eksistentialismi

• Ihmisen olemassaolon on edellettävä olemusta 
• Omat valintamme muokkaavat olemassaoloamme
• Mitään valmista elämän tai olemassaolon mallia ei ole, mutta vastuu valinnoista on

Jean-Paul Sartrten eksistentialismi

• Jean- Paul Sartre (1905-1980)
• Valitsematta jättämäminen on valinta
• Tilanne vaikuttaa valintamahdollisuuksiin

Luku 3.1: Hyvä elämä ilman uskontoja?

Uskonnoton maailmankatsomus

Uskonnottomalle, sekulaarille maailmankatsomukselle on yleensä tyypillistä keskittyminen tähän elämään ja siitä nauttimiseen

=> Mahdollisuus elämästä nauttimiseen myös muille
=> Yksilö on itse omista arvovalinnoistaan vastuullinen ja moraaliltaan autonominen

Uskontojen merkitys hyvää elämää määrittävänä voimana on länsimaissa vähentynyt

Uskonnottomien riittejä ovat muun muassa nimiäiset, Prometheus-leiri ja parisuhteen rekisteröinti.

3. Maallisia ja uskonnottomia hyvän elämän malleja

Uskonnottomuus ympäri maailman

Uskonnottomuus ympäri maailman:

• Suomessa uskonnottomia tilastojen mukaan on noin 22 % 
• Vajaa puolet venäläisistä ei ole minkään uskontokunnan jäseniä
• Viro on yksi maailman uskonnottomia maita, noin 50-75% väestöstä uskonnottomia
• Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi ovat uskonnottomuustilastojen kärkimaita
• Lähes puolet Etelä-Korealaisista ei tunnusta mitään uskontoa
• Nigeriassa n. 2% väestöstä on ateisteja

Uskonnon maailmankatsomuksellinen merkitys on jatkuvasti vähentynyt.

Suurin osa suomalaisista perustaa elämänsä ensisijaisesti muille kuin uskonnon mukaan rakennetuille arvoille ja ajatuksille hyvästä elämästä:

Maallinen humanismi = sekulaari humanismi. Kanta, jonka mukaan ihmisarvo on tärkein eettinen arvo. 

Ateismin käsityksen mukaan mitään jumalaa ei ole olemassa. 

Agnostisismin mukaan varmaa tietoa jumalan olemassaolosta ei ole. 

Luku 2.4: Jokin muukin kuin tuuri

2.4 Jokin muukin kuin tuuri

Toisissa tilanteissa usko omaan pysyvään onnekkuuteen rohkaisee yrittämään. Viisas ihminen osaa oikeissa tilanteissa ottaa epäonnistumisen riskin. 

Richard Wisemanin mukaan tuuri on opittavissa

• Onnekkaat ihmisevät tavallaan tekevät onnensa itse kääntämällä myös epäonnistumiset voitoiksi ja mahdollisuuksiksi
• Harjoitusten avulla ihminen voi oppia kiinnittämään huomiota hyvään tuuriinsa ja olemaan pelkäämättä ja murehtimatta epäonnistumisia

Serendipisyys eli sattumaonnekkuus on käsite, jolla kuvataan oivallusten ja löytöjen tekemiseen liittyvää onnekkuutta. Ihminen sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja huomaa asioita, jotka osoittaituvat hyödyllisiksi. 

Luku 2.3: Perimä ja ympäristö

Perimä ja ympäristö

Perimällä tarkoitetaan nykyään ennen kaikkea geenejä eli ihmisen biologisilta vanhemmilta perimiä ominaisuuksia. 

Ympäristöllä tarkoitetaan esim. lapsuuden kokemusten ja kulttuurin vaikutuksia ihmiseen

• Kaksosia vertailemalla on voitu erilaisten ominaisuuksien riippuvuutta perimästä ja ympäristöstä tutkia. 

Eri ihmiskuvissa korostetaan joko perimän tai ympäristön merkitystä:

• Ihmiskuvia, joissa korostuu perimän, geenien ja biologian merkitys, kutsutaan naturalistisiksi
• Ihmiskuvia, joissa korostuu ympäristön merkitys, voidaan kutsua monilla nimillä, sillä ympäristöä voidaan ymmärtää monella tavalla
• Kulttuurin merkitystä korostavaa ihmiskuvaa voidaan kutsua kulturalistiseksi
• Eksistentialistisissa ihmiskuvassa korostetaan omia valintoja ja vapautta 

Voiko sukupuolensa valita?

• Essentialisti väittäisi, että sukupuoltaan ei voi valita, sillä ihminen on luotu joko mieheksi tai naiseksi
• Naturalisti sanoisi, että sukupuoli on geenien määräämä biologinen ominaisuus, jota ei varsinaisesti valita
• Kulturalisti sanoisi, että sukupuoltaan ei voi valita, mutta lisäisi, että eri kulttuureissa sukupuoli ymmärretään eri tavoin
• Eksistentialismin mukaan sukupuoli on valinta

Luku 2.2: Olemus

2.2 Olemus - tule siksi mikä olet

Ihmisen arkiajattelulle on tyypillistä essentialismi eli olemusajattelu:

• usko synnynnäisiin olemuksiin on vahva ja siksi kaikki tutut asioiden luokat tuntuvat ehdottomilta
• essentialismi on ajatuksena niin vahva, että myös tieto tulkitaan helposti sen valossa 
• essentialismi voi näkyä ihmisryhmiin kohdistuvien stereotypioiden luomisessa 

Ihmisen minäkuva voi muodostua essentialistikseksi

• esim. usko matikkapään puuttumisesta voi estää harjoiteltavia taitoja kehittymästä

Uskomuksia voi kuitenkin muuttaa 

Eksistentialiset filosofit korostivat, että ihminen tekee itsensä ja valitsee oman olemuksensa

Luvut 2.-2.1

2. Kuvia ihmisestä 

• Ihminen on biologinen eläinlaji; homo sapiens sapiens
• Uskonnollinen näkemys ihmisestä: "Jumala loi ihmisen kuvakseen... mieheksi ja naiseksi."
• Nämä ovat erilaisia ihmiskuvia
• Essentialistiseksi ihmiskuviksi kutsutaan ihmiskuvia, joissa korostetaan ihmisluontoa ja ajatellaan, että ihminen on luonnostaan tietynlainen (essentialismista lisää kappaleessa 2.2)

2.1 Tieteiden kuvia ihmisestä 

• Taloustieteiden ihmiskuvia:
• Homo economicus - ekologinen ihminen, nähtiin klassisissa taloustieteen teorioissa egoistisena ja rationaalisena eli itsekkäänä ja järkevänä toimijana. 
• Markkinat toimivat, koska itsekkäiden ihmisten tavoitteet tuottavat lopulta hyvän lopputuloksen kysynnän ja tarjonnan lain vuoksi. 
• John Stuart Mill - uskoi ihmisen tavoittelevan varallisuutta ja toimivan järkevästi käytössään olevien keinojen avulla tätä päämäärää tavoitellen

                                                   

• Myöhemmissä talousteorioissa oletettiin lisäksi, että ihmisellä ei ole koskaan täydellistä tietoa päätöksentekonsa tueksi, ja siksi ihmiset tekevät riskipäätöksiä
• Amos Tverskyn ja Daniel Kahnemanin tutkimukset kertoivat, että ihminen ei käyttäydy talousasioissa järkevästi. 
• Tunteet, mielikuvat ja järki ohjaavat ostospäätöksiä

• Lääketieteen ihmiskuva:
• Ihmiskuva on usein muotoutunut mekanistiseksi: ihmisen keho nähdään koneistona, joka voi mennä rikki
• Lääketiede tuntee psykosomatiikan ajattelun - mieli vaikuttaa voimakkaasti kehoon
• Medikalisaatiolla tarkoitetaan ajatusta, jonka mukaan kaiken inhimillisen kärsimyksen ja ihmisten välisen erilaisuuden voi hoitaa lääkkeillä

                                                       

• Osa neurologeista on päättänyt reduktioniseen ihmiskuvaan: ihmisen tajuisuudeen ongelma on ratkaistu ja kaikki on pohjimmiltaan neuroverkkojen aktiivisuutta
• Osa neurologeista taas korostaa ihmisyyden perimmäistä subjektiivisuutta, jonka mukaan voimme ymmärtää toisia ihmisiä vain oman ihmisyytemme kautta