4.-4.1 :Henkisiä ja uskonnollisia hyvän elämän malleja

Uskonto on yksi maapalloa eniten muokanneista ilmiöistä. Se on vaikuttanut suuresti ihmisten käsityksiin arvoista ja elämän tarkoituksesta.

Ollessaan tervettä ja joustavaa uskonnollisuus voi lisätä itsetuntemusta ja antaa tukea, mutta vaikutus voi olla myös kielteinen.

Monen sortin kristittyjä elämäntapoja

Kristittyjen elämäntapa perustuu Raamattuun ja Jeesuksen esimerkkiin. Keskeisimpiä arvoja ovat lähimmäisenrakkaus ja anteeksianto. 

Roomalaiskatolinen kirkko

• Suurin kristillinen kirkkokunta
• Johtajana Paavi (nykyinen Franciscus)
• Kaikki elämä on pyhää
• Kirkko suhtautuu kielteisesti aborttiin, ehkäisyyn, eutanasiaan ja kuolemantuomioon
• Seitsemän sakramenttia

Ortodoksisuus

• Ihmiskuvan ihanteena Jumalan kaltaiseksi tuleminen
• Ihmisen tulisi seurata Jeesuksen ja apostolien esimerkkiä ja elää yksinkertaista elämää
• Seksuaalieettiset opetukset perinteisiä

Protestantit

• Ihmisellä kyky löytää Raamatusta pelastussanoma ilman auktoriteettien apua
• Protestanttiset kirkot syntyivät reformaation aikana, esim. luterilainen kirkko
• Elämänihanteeseen kuuluu rukoileminen ja raamatunluku, tärkeä rituaali ehtoollinen

Kristillinen eksistentialismi

• Tanskalainen Sören Kierkegaard (1800-luvulla) perusti oman eksistentialistisen ajattelunsa kristillisen Jumalan olemassaolon pohjalle
• Ihmisellä on kolme eksistenssin tasoa: esteettinen, eettinen ja uskonnollinen
• Esteettinen: ihminen on kiinnostunut vain huvittelusta, olemassaolon tapa pinnallinen
• Eettinen: sitoutunut eettisiin perinteisiin, pohtii moraalisia kysymyksiä
• Uskonnollinen: vaatii ihmiseltä heittäytymistä pelkän uskon varaan, esim. Raamatun Abraham

Luku 3.4: Humanismin kymmenen käskyä

Humanismin lähtökohtana tärkeä perusarvo ihmisarvo

Sekulaari humanismi- uskonnottomuus tärkeää identiteetille

A.C. Craylingin kirja The Good Book on Raamattua tyyliltään mukaileva humanistinen kirja, jossa Crayling muotoilee omat kymmenen käskyänsä kahdeksannessa luvussa.

1. Rakasta hyvin.

2. Etsi kaikessa hyvää

3. Älä vahingoita toista

4. Ajattele itse

5. Ole vastuullinen

6. Kunnioita luontoa

7. Tee parhaasi

8. Ota selvää asioista

9. Ole ystävällinen

10. Ole rohkea

Luku 3.3: Ideologioita

Ideologia = systemaattinen aatejärjestelmä, joka usein sisältää yhteiskunnallisia aineksia sekä arvoja ja uskomuksia. Esim. sosialismi, kommunismi ja nationalismi

Jokaiseen poliittiseen ideologiaan liittyy oma ihmiskäsityksensä ja uskomuksia maailman ja talouden toiminnasta 

• Jaetaan usein konservatiivisiin ja liberaaleihin

Ideologioita: 

• Naisten oikeudet: feminismi
• Eläinten oikeudet: veganismi
• Luonnon oikeudet: ekologinen tiedostaminen 
• Hakkerismi- oikeus yksityisyyteen ja sananvapauteen, ajatus internetin vapaudesta (anonymous-liike) 

Luku 3.2: Filosofin valinta

Filosofien käsityksiä hyvästä elämästä

Moni filosofi on pohtinut kysymystä hyvästä elämästä. 

Stoalaisuus 

• Perusti hellenistisellä aikakaudella Zenon Kitionilainen
• Stoalaiset suhtautuvat mielentyyneydellä sellaisiin asioihin, joihin ei voi itse vaikuttaa
• Stoalaisuuteen kuuluu myös sen hyväksyminen, ettei elämää voi täydellisesti hallita
• Nykyisiin stoalaisuus vetoaa esimerkiksi sotilaisiin
• Stoalaiset olivat deterministejä eli uskoivat kaiken johtuvan edeltyvistä syistä
• Vapaus piilee ihmisen mahdollisuudessa valita itse suhtautumisesa ja ajatuksensa 
• Ihmisen vapauteen kuuluu mahdollisuus säädellä tunteitaan
• Kaikesta on opittava luopumaan

Epikurolaisuus

• Tärkeää vapaus, ystävyys ja yksinkertaiset nautinnot
• Eivät odota hyvän elämän alkua "sitten joskus"
• Perusti Epikuros (341-270 eaa.)

Kyynikot

• Askeesia ja keskustelua suosiva antiikin filosofiryhmä
• Toteuttivat omaa elämäntapaansa ketään mielistelemättä
• Tunnettu jäsen Diogenes (412-323 eaa.)

Eksistentialismi

• Ihmisen olemassaolon on edellettävä olemusta 
• Omat valintamme muokkaavat olemassaoloamme
• Mitään valmista elämän tai olemassaolon mallia ei ole, mutta vastuu valinnoista on

Jean-Paul Sartrten eksistentialismi

• Jean- Paul Sartre (1905-1980)
• Valitsematta jättämäminen on valinta
• Tilanne vaikuttaa valintamahdollisuuksiin

Luku 3.1: Hyvä elämä ilman uskontoja?

Uskonnoton maailmankatsomus

Uskonnottomalle, sekulaarille maailmankatsomukselle on yleensä tyypillistä keskittyminen tähän elämään ja siitä nauttimiseen

=> Mahdollisuus elämästä nauttimiseen myös muille
=> Yksilö on itse omista arvovalinnoistaan vastuullinen ja moraaliltaan autonominen

Uskontojen merkitys hyvää elämää määrittävänä voimana on länsimaissa vähentynyt

Uskonnottomien riittejä ovat muun muassa nimiäiset, Prometheus-leiri ja parisuhteen rekisteröinti.

3. Maallisia ja uskonnottomia hyvän elämän malleja

Uskonnottomuus ympäri maailman

Uskonnottomuus ympäri maailman:

• Suomessa uskonnottomia tilastojen mukaan on noin 22 % 
• Vajaa puolet venäläisistä ei ole minkään uskontokunnan jäseniä
• Viro on yksi maailman uskonnottomia maita, noin 50-75% väestöstä uskonnottomia
• Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi ovat uskonnottomuustilastojen kärkimaita
• Lähes puolet Etelä-Korealaisista ei tunnusta mitään uskontoa
• Nigeriassa n. 2% väestöstä on ateisteja

Uskonnon maailmankatsomuksellinen merkitys on jatkuvasti vähentynyt.

Suurin osa suomalaisista perustaa elämänsä ensisijaisesti muille kuin uskonnon mukaan rakennetuille arvoille ja ajatuksille hyvästä elämästä:

Maallinen humanismi = sekulaari humanismi. Kanta, jonka mukaan ihmisarvo on tärkein eettinen arvo. 

Ateismin käsityksen mukaan mitään jumalaa ei ole olemassa. 

Agnostisismin mukaan varmaa tietoa jumalan olemassaolosta ei ole. 

Luku 2.4: Jokin muukin kuin tuuri

2.4 Jokin muukin kuin tuuri

Toisissa tilanteissa usko omaan pysyvään onnekkuuteen rohkaisee yrittämään. Viisas ihminen osaa oikeissa tilanteissa ottaa epäonnistumisen riskin. 

Richard Wisemanin mukaan tuuri on opittavissa

• Onnekkaat ihmisevät tavallaan tekevät onnensa itse kääntämällä myös epäonnistumiset voitoiksi ja mahdollisuuksiksi
• Harjoitusten avulla ihminen voi oppia kiinnittämään huomiota hyvään tuuriinsa ja olemaan pelkäämättä ja murehtimatta epäonnistumisia

Serendipisyys eli sattumaonnekkuus on käsite, jolla kuvataan oivallusten ja löytöjen tekemiseen liittyvää onnekkuutta. Ihminen sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja huomaa asioita, jotka osoittaituvat hyödyllisiksi.