Kappaleessa 2.2 kerrotaan maailmankuvasta. Ensimmäisenä kappaleessa kysytään, että millainen maailmankuva on ollut keskiajalla?
Keskiajalla maailmankuva oli hyvin erilainen kuin nykyaikana. Keskiaikainen ihminen ajatteli, elävänsä maailmassa, missä kaikki oli riippuvaisia Jumalan tahdosta. Nykyajan ihminen suhtautuu maailmaan järkiperäisesti. Keskiajalla uskottiin, että Jumala oli luonut maailman, ajalla oli alkunsa ja loppunsa. Ihmisillä ei ollut käsitystä mitä vuotta elettiin ja kuinka vanha ihminen oli. Ajateltiin, että jokaisen ihmisen kuolinhetki oli ennalta määritelty. Keskiajan ihmisillä oli suuri tarve kuulua johonkin ryhmään. Oli olemassa enkeleitä, pyhimyksiä ja muuta yliluonnollista. Kirkko oli ainoa taho, joka huolehti opetuksesta.
Nykyajan maailmaan kuuluu ihmisiä, autoja, puita, plameettoja, mustia aukkoja ja bakteereja ja atomeja. Kaikkea maailman kuuluvaa kutsutaan maailmankaikkeudeksi. Maailmassa on myös abstrakteja asioita kuten sanat ja ajatukset. Pohjimmiltaan se mitä maailmaan kuuluu on katsomuksellinen kysymys.
Filosofiassa metafysiikaksi kutsutaan ihmisten erilaisia käsityksiä todellisuuden perimästä. Onko todellisuus aineellinen vai henkinen?
Yksi maailmankuvan keskimmäisistä osista on ihmiskäsitys eli käsitys ihmisten perimmäisestä olemuksesta.
Ihmisillä on olemassa erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Yleensä kysymys on poliittisista ideologioista. (Esimerkiksi oikeiston ja vasemmiston käsitys, millainen maailmasta pitäisi tulla) Mutta kaiken perustana on käsitys yhteiskunnasta ja ihmisten asemasta siinä. Lähes kaikki ihmiset elävät jossakin yhteisössä. Poliittisilla ideologioilla on juuret maailmankuvassa ja ihmiskäsityksessä,
Myös käsitys historiasta on maailmankuvaa. Maailmankuva ei ole vain käsitys siitä millainen maailman on, vaan myös siitä millainen se tulevaisuudessa voisi olla. Useiden ihmisten mielestä historian tapahtumat, kuten sodat, kaipaavat syvempää selitystä. Kuka historian tapahtumia ohjailee vai ohjaileeko niitä kukaan?
Maailmankuva on muun muassa käsitys maailmankaikkeudesta, todellisuuden perimmäisestä olemuksesta, luonnosta ja yliluonnollisesta, ihmisestä, kulttuurista, yhteiskunnasta ja historiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti