Elämänkatsomustieto on monitieteinen oppiaine, joka hyödyntää useita eri tieteitä ja niiden tarjoamia näkökulmia. Elämänkatsomustiedon taustalla on monia tieteenaloja. Näiden näkökulmien yhdistäminen mahdollistaa ilmiöiden monipuolisen tarkastelun.
Filosofia
Filosofia jaetaan käytännölliseen ja teoreettiseen filosofiaan, joista erityisesti käytännöllinen filosofia antaa paljon elämänkatsomuksen rakentajalle. Filosofian työkalut auttavat auttavat järkiperäisen ajattelun ja keskustelun syntymisessä ja ylläpitämisessä. Teoreettisen filosofian teemoista esim. tieto, tiede ja maailmankuva ovat tärkeitä myös maailmankatsomuksellisen pohdinnan tukena.
Antropologia
Kulttuuriantropologiat tutkivat eri kansojen ja kulttuurien elämänmuotoja ja perinteitä. Tieteessä tutkitaan kulttuurin vaikutuksia inhimilliseen elämään, käyttäytymisen sosiaalista rakentumista eri puolilla maailmaa ja eri aikoina. Se voi tutkia myös nykykulttuurin ilmiöitä ja kulttuurin muutosta.
Uskontiede
Tiede, joka pyrkii vertailemaan erilaisia uskontoja ja selittämään uskontoilmiöitä tieteen keinoin.
Psykologia
Tiede, joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa. Erityisesti positiivinen psykologia on tärkeä taustatiede elämänkatsomustiedolle. Se tutkii miten ihmiset voisivat tulla onnellisiksi ja menestyä elämässään poikkeuksellisen hyvin. Kognitiivisesta psykologiasta voi oppia paljon ihmisen ajattelusta ja sen lainalaisuuksia.
Sosiologia
Yhteiskuntatiede, jonka kohteena ovat ihmisyhteisöt ja niitä koskevat lainalaisuudet.
Kappaleessa oli vaikea ymmärtää mitä jokainen eri tieteenala tutkii. Kuitenkin pari kertaa luettuani ne ymmärsin niiden tarkoituksen. Mielestäni uskontiede, psykologia ja antropologia kuulostivat kiinnostavimmilta.
Filosofia
Filosofia jaetaan käytännölliseen ja teoreettiseen filosofiaan, joista erityisesti käytännöllinen filosofia antaa paljon elämänkatsomuksen rakentajalle. Filosofian työkalut auttavat auttavat järkiperäisen ajattelun ja keskustelun syntymisessä ja ylläpitämisessä. Teoreettisen filosofian teemoista esim. tieto, tiede ja maailmankuva ovat tärkeitä myös maailmankatsomuksellisen pohdinnan tukena.
Antropologia
Kulttuuriantropologiat tutkivat eri kansojen ja kulttuurien elämänmuotoja ja perinteitä. Tieteessä tutkitaan kulttuurin vaikutuksia inhimilliseen elämään, käyttäytymisen sosiaalista rakentumista eri puolilla maailmaa ja eri aikoina. Se voi tutkia myös nykykulttuurin ilmiöitä ja kulttuurin muutosta.
Uskontiede
Tiede, joka pyrkii vertailemaan erilaisia uskontoja ja selittämään uskontoilmiöitä tieteen keinoin.
Psykologia
Tiede, joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa. Erityisesti positiivinen psykologia on tärkeä taustatiede elämänkatsomustiedolle. Se tutkii miten ihmiset voisivat tulla onnellisiksi ja menestyä elämässään poikkeuksellisen hyvin. Kognitiivisesta psykologiasta voi oppia paljon ihmisen ajattelusta ja sen lainalaisuuksia.
Sosiologia
Yhteiskuntatiede, jonka kohteena ovat ihmisyhteisöt ja niitä koskevat lainalaisuudet.
Kappaleessa oli vaikea ymmärtää mitä jokainen eri tieteenala tutkii. Kuitenkin pari kertaa luettuani ne ymmärsin niiden tarkoituksen. Mielestäni uskontiede, psykologia ja antropologia kuulostivat kiinnostavimmilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti