Kappaleet 7.4 ja 7.5: Vihapuhe ja Taide

7.4 Vihapuhe

Vihapuheesta on kyse, kun sananvapauden oikeutta käytetään väkivaltaan yllyttämiseen tai jotakin kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Usein vihapuheeseen syyllistyvät tahot vetoavat juuri sananvapauteen. Rasismi, syrjintä, väkivallalla uhkailu ja muiden ihmisten poliittisten toimintavapauksien rajoittaminen eivät kuulu sananvapauden piiriin. Vihapuheella voi siis olla laillisia seurauksia.

7.5 Taide vaikuttaa katsojaan 

Taide on myös viestintäkanava, Sen kautta taiteilija viestii teoksellaan katsojalle.

Taidetta voidaan tutkia estetiikassa tunteiden ilmaisun välineenä.
Estetiikka- filosofian osa-alue, jossa tutkitaan mm. taidetta sekä kauneutta. Estetiikassa pohditaan myös uusinnettavan taiteen vaikutusta esteettisen kokemuksen vaikutukseen ja ainutlaatuisuuteen.

Uusintaminen mahdollisti taide-elämysten kokemisen aiempaa useamlle ihmislle, mutta lisäsi samalla taidemaailman kaupallisuutta.

Taideteokset vaikuttavat ihmisen maailmankuvaan monella tapaa. Sen tunteminen on osa yleissivistystystä. Taide lisää myös empatiakykyä näyttämällä millainen jokin tilanne tai tunne on toisen ihmisen näkökulmasta. 

Kappale 7.3: Elokuvat, musiikki ja maailmankuva

Musiikista saa esteettisiä elämyksiä ja se vaikuttaa kuuntelijan maailmankuvaan. Musiikilla viestitään ja vaikutetaan.

Mallioppimisessa ihminen toimii mallin antaman esimerkin mukaisesti. Esimerkiksi, elokuvassa olevan aggressiivisen hahamon ihannointi voi saada aikaan katsojassakin aggresiivisuutta. Sijaisvahvistamisesta on kyse, kun katsoja samaistuu roolihenkilöön ja haluaa toimia kuten hän.

Katharsis - kokijan puhdistautumista patoutuneista tunteista, kun näytelmässä piinanneet ongelmat lopuksi ratkeavat ja katsoja kokee helpotuksen tunteen. 

Kappale 7.2: Pelaaminen voi vaikuttaa maailmakuvaan

Avatarin eli verkkohahmon luominen ja pelaajaprofiilin luominen mahdollistaa pelaajalle kontaktien luomisen peliroolin välityksellä. Pelissä voi luoda kontakteja yli kansallisuusrajojen.

Pelaamisen haitat tulevat esiin, kun kontrolli heikkenee. Peli voi vaikuttaa yöuniin, haitata sosiaalisia tilanteita ja koulunkäyntiä, johtaa nettikiusaamiseen tai aiheuttaa addiktion.

Jos pelaaja on addiktoitunut yhteen peliin, voi tilanne kaventaa maailmankuvaa ja sekoittaa todellisuuden ja virtuaalielämän rajaa, jotka on tärkeä erottaa.

Pelaaminen voi olla hyvää ajanvietettä, vähentää stressiä ja keino rentoutua. Jos yhtäkkiä ajan- tai paikantaju katoaa, kutsutaan ilmiötä flow- tai virtauskokemukseksi.

GameReactorin mukaan vuoden 2016 paras peli oli Uncharted 4

Kappale 7.1: Mainonta

Mainos

Mainonnan tarkoituksena on myydä tai esitellä jotakin tuotetta, palvelua tai asiaa. 

Mainonnan tehokeinoja:

- tekstiin perustuvat tehokeinot eli kuvat ja sloganit

- kuviin perustuvia mielikuvia

- auditiiviset keinot, esim. televisiossa ääni

Jos mainoksen tehtävä on markkinoida uutta tuotetta, pyritään mahdollisimman moni ihminen innostamaan ostamaan tuote. Mainoksen viesti ei saa aiheuttaa kielteisiä tunteita, kuten vierauden tunnetta, pelkoa tai epäluuloja. 

Mainoksissa olevat mallit ovat huono vertailukohta kehittyvälle nuorelle. Nuori saattaa muodostaa ihanneminän mainosten mallien perusteella. 

Lööpit ovat lehtien mainoksia ja luovat kielteistä maailmankuvaa. Ne kertovat esim. luonnonkatastrofeista tai kuolemasta. Lööpin tehtävä on houkutella lukijaa ostamaan koko lehti. 

Kappale 7: Medialukutaitoa katsomuskeskusteluun

Media tarkoittaa tiedotus- ja mainosvälineitä, esim. sanomalehdet, sosiaalisen median mainokset. Median tehtävänä on välittää informaatiota viestin välittäjiltä eri informaatiokanavia pitkin viestin vastaanottajille, esim. jonkin tuotteen mainostaminen. Mediassa viestitään sanoin ja kuvin. Kuva voi olla manipuloitu.

Erityisesti internetin ansiosta informaatiota on enemmän kuin koskaan. Joskus voidaan puhua informaatiosodasta, jolloin suurvallat ja muut vaikuttamaan pyrkivät tahot pyrkivät kukin vaikuttamaan maailmankuvaamme. 

Luku 6: Koulu ja maailmankatsomus

Tässä blogitekstissä on yhdistetty 3 kappaletta: 6, 6,1 ja 6.2.

Koulu ja maailmankatsomus 

Maailmankatsomukselliset ja maailmankuvalliset seikat ovat aina vaikuttaneet koululaitokseen.
Koulutuspolitiikka: erilaiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset ryhmät pyrkivät vaikuttamaan siihen, mitä ja miten lapsille ja nuorille opetetaan.

Eri oppiaineet rakentavat maailmankatsomusta ja maailmankuvaa

Koulu auttaa kehittyvää lasta ja nuorta rakentamaan maailmankuvansa yhteisen tiedon perustalle, Eri tieteenaloilla on maailmankuvan ja maailmankatsomuksen muodostamisessa erilaisia rooleja.

Historiatieteet: tuovat opiskelijalle riittävästi tietoa menneisyydestä, menneisyyden ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös nykyistä yhteiskuntaa

Yhteiskuntaoppi: nuori saa valmiuksia muodostaa itse poliittisia ja yhteiskunnallisia mielipiteitä, ymmärtää vaikuttamisen mahdollisuuksia ja kasvaa yhteiskunnan kansalaiseksi

Luonnontieteet: vastaavat kysymyksiin: miten maailmankaikkeus on saanut alkunsa ja mitä siihen kuuluu, miten aineet reagoivat toisten aineiden kanssa, miten elävien organismien toimintamekanismit toimivat sekä kykenemme ymmärtämään planeettamme ilmastoa, geologisia muodostelmia ja riskejä.

Psykologia: pyrkii selvittämään ihmisen toiminnan lainalaisuuksia tutkimuspohjaisesti

Taiteet: avaavat uudenlaisia maailmoja ja merkityksiä ja avartavat kykyämme nähdä toisin.

Katsomusaineet koulussa

Katsomusaineiden opiskelu ei saa olla uskonnonharjoitusta. Elämänkatsomustieto syntyi, jotta uskonnottomien syrjintä loppuisi Suomessa.

Joissakin maissa katsomusopetus järjestetään yhteisen katsomusaineen pohjalta ja joissakin maissa katsomusopetuksen katsotaan olevan kotien ja uskonnollisten yhdistysten (kirkot, moskeijat) asia.

Kappale 5.4: Ideologiat ja aatteet

Ideologia- aate- tai uskomusjärjestelmä, joka pyrkii vaikuttamaan yhteiskuntaan. Aatteet ovat unelmia jostain paremmasta. Niistä puuttuu tuonpuoleisuuden elementti ja yliluonnollisuuden elementti.

Kommunismi:
- todellisuuskäsitys materialistinen
- materialististen tuotantovoimien ja omistusolosuhteiden uskotaan ohjaavan ihmisten ajattelua ja tekemistä sekä historian kulkua.
- tavoitteena on mahdollisimman suuri taloudellinen tasavertaisuus ja vapaus

Anarkismi:
- poliittinen ideologia ja filosofia, joka liittyy historiallisesti kommunismin syntyyn
- taustalla työväestön ahdinko ja vaatimus tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta
- kaikenlainen yksilöön kohdistuva vallankäyttö koetaan ongelmalliseksi
- uskovat ihmisen luontaiseen hyvyyteen ja kykyyn hallita itseään ilman esivallan holhousta
- tärkein arvo ihmisen vapaus

(Uus)liberalismi:
- näkyy etenkin erilaisten oikeistopuolueiden ohjelmissa
- kannattavat mm. tuloveron laskemista ja sosiaaliturvajärjestelmän keventämistä
- keskeinen arvo vapaus, jota pidetään yksilön elämän perustana
- korostetaan vapauden lisäksi vapaita markkinoita ja yrittäjyyttä
- toisin kuin kommunismi ja anarkismi kriittistä suhtautumista uskontoon ei ole



Vihreä liike:
- pitää sisällään monia eri tavalla ajattelevia puolueita, kansalaisjärjestöjä, ryhmiä ja yksilöitä.
- yhteistä kaikille: luontoarvojen korostaminen ja pyrkimys niiden tuomiseen poliittiseen päätöksentekoon
- korostuu ajatus ihmisestä osana luonnon kokonaisuutta ja luonnosta huolehtiminen