Kappale 5.2: Aasian uskonnot

Suurista maailmanuskonnoista hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat syntyneet Intiassa.

Hindulaisuus
- jopa miljoonia jumalia, eli hindulaisuus on polyteistinen eli monijumalainen uskonto.
- pyhä kirja: Veda- kirjat
- jumalat ovat henkisen maailmansielun brahmanin ilmentymiä
- kaikkialla läsnäolevasta persoonattomasta jumalakuvasta käytetään nimitystä panteismi. Tällaista käsitystä voidaan sanoa kutsua monistiseksi idealismiksi.
- toinen keskeinen todellisuuden luonne on ikuinen maailmanjärjestys. Aika käsitetään sykliseksi, todellisuuden ajatellaan olevan ikuista kiertokulkua, jossa sielut syntyvät uudestaan.
- ihmisen sielu on osa maailmansielua
- ihmisen aseman määrää karman laki: pahasta seuraa hyvää ja hyvästä hyvää
- lehmä on pyhä eläin
- luontokäsitys on holistinen

Buddhalaisuus 
- perustajahahmo Siddhartha Gautama Buddha
- jumalten sijaan buddhalaisuus keskittyy mielenhallintaan, mutta myös yliluonnollista ja ei-tieteellisiä elementtejä kuuluu uskontoon
- hindulaisuudesta buddhalaisuuden erottaa anatman- oppi: mitään pysyvää sielua tai minuutta ei ole olemassa. Kaikki on jatkuvassa muutoksen tilassa.
- ihminen voi kokea valaistumisen eli nirvanan.
- holistinen luontosuhde


Kiinan ja Japanin uskonnot
- Kiinassa kolme perinteistä pääuskontoa: buddhalaisuus, kungfutselaisuus ja taolaisuus: uskotaan usein paikallisiin jumaliin sekä esi-isien henkiin
- Japanin vanha etninen uskonto on shintolaisuus. Japanissa on jonkin verran myös buddhalaisuutta.