Luvut 1.6-1.7

1.6 Suuria kysymyksiä

Kuolema

• Martin Heideggerin mukaan ihmisenä olemiseen liittyy olennaisesti tietoisuus kuolemasta
• On olemassa kaksi erilaista aikakäsitystä:

• Kuolemasta puhuttaessa nousee esiin myös kysymykset eutanasiasta, joka tarkoittaa "armokuolemaa, armomurhaa".
• Pahuuden ja kärsimyksen voidaan ajatella kuuluvan todellisuuden perusluonteeseen 
• Täydellisen hyvää maailmaa ei voisi olla olemassa
• Metafyysinen pahuus ja luonnollinen pahuus (pahuutta, josta ihminen ei ole vastuussa)
• Moraalinen pahuus johtuu ihmisen tietoisesta valinnasta
• Kristillisessä teologiassa pahan ongelmaa kutsutaan teodekeaksi. (Jos Jumala on kaikkivaltias ja hyvä, miksi hän sallii pahan)
• Aasian uskonnoissa pahuutta selitetään karman lailla
• Maallisen humanismin mukaan ihmisarvo on puolestaan perusluonteeltaan kykenevä parantamaan maailmaa
• Sekulaari humanismi - kanta, jonka mukaan ihmisarvo on tärkein eettinen arvo

1.7 Optimismi, realismi ja pessismi

• Lievä optimismi on terveellistä ja onnellisuutta edistävää, kunhan ei petä itseään. Turhan suuri optimismi voi taas aiheuttaa tarpeetonta riskinottoa. 
• Optimismi on myönteinen ja toiveikas elämänasenne
• Paremmuuden illuusio- tyypillinen ajattelun vääristymä, jossa ihminen arvioi omat kykynsä paremmaksi, kuin ne oikeasti ovat.
• Attribuutiot ovat ihmisen tyypillisiä tapoja selittää onnistumisia ja epäonnistumisia. 
• Attribuutioilla pidetään yllä myönteistä minäkuvaa
• Yksi optismismin muoto on usko ihmisen kykyyn kehittyä ja parantaa itseään. 

Luvut 1.4-1.5

1.4 Työ ja opiskelu

• Toiminta suojaa ihmistä huonolta stressiltä ja motivoi sisäisesti, jos opiskelu tai työ on sopivasti haastavaa, tarjoaa mahdollisuuksia liittyä yhteisöön ja toimia yhdessä toisten kanssa osallisena ja arvostettuna ryhmän jäsenenä, sekä on mielekästä ja työhön/opiskeluun liittyy hallinnantunne sekä tietty määrä mahdollisuuksia toteuttaa toiveitaan. 
• Ihmiset suhtautuvat työhön eri tavoilla: 
• välttämätöntä, velvollisuus, mahdollisuus kehittyä, ura, kutsumus, elämäntapa
• Työelämätapoihin kuuluu henkinen joustavuus ja erilaisuuden sietäminen.
• Työn lisäksi on otettava vastuu työpaikan ihmissuhteista ja yhteisöllisyydestä

Downshiftaus= Elämän leppoistamista, ihmiset kokevat mielekkään ja vähemmän stressaavan elämän palkitsevampana

• Työttömyys saattaa johtua monista eri syistä: kausityöttömyys, työpaikkojen puute, paikkakunta ja esimerkiksi henkilöön liittyvät seikat, kuten koulutus.
• Työttömyys vaikuttaa itsetuntoon heikentävästi.

1.5 Eläin- ja luontosuhde on osa hyvää elämää

• Jo ihmiskunnan historiaan liittyy joidenkin eläinlajien domeskaatio eli kesyttäminen ja muovaaminen sellaisiksi, että eläimet soveltuvat paremmin elämään yhdessä ihmisten kanssa
• Ihmiset hyötyvät eläimistä monin tavoin: ruokana, koe-eläiminä, materiaaleina, seuralaisina, paimenina ja erilaisina aputehtävien tekijöinä työelämässä.
• Jokaisella ihmisellä on erilainen suhtautuminen eläimiin ja luontoon:
• Antropomorfinen suhtautuminen elämään on suhtautumista kuvitellen, että ne aistivat ja kokevat maailman täysin ihmisen kaltaisesti
• Luontokeskeisen näkemyksen mukaan ihmisellä ei ole erityisasemaa luonnossa, vaan hän on osa sitä. Luonto ei ole ihmiselle vain hyödynnettävä materiaalivarasto.
• Ihmiskeskeisen näkemyksen mukaan luonto on olemassa ihmistä varten. Luonnon arvo määrittyy ihmiskeskeisen näkemyksen mukaan erimerkiksi sen hyödyllisyydestä.
• Yksi ihmisen ympäristön muokkaamisesta ja väestönkasvusta aiheutuneista seurauksista on ilmastonmuutos, joka vaikuttaa joka puolella maapalloa. 

Kurssi 2: Luvut 1-1.3 Minun hyvä elämäni

1. Minun hyvä elämäni

• Elämänkatsomustiedon tavoitteena on auttaa ihmistä ymmärtämään paremmin sekä kasvamaan omaksi itsekseen.
• Jokaisen omaan elämänkatsomukseen kuuluu maailmankuvan lisäksi arvot
• Toisen kurssin aiheena onkin hyvä elämä ja identiteetti

Identiteetti = ihmisen kokonaiskäsitys itsestään: kuka hän on, millainen hän on, mitä asioita hän arvostaa, miten paljon hän haluaa arvostaa itseään, mitä hän elämältä haluaa ja mihin hän kokee kuuluvansa

1.1 Tarpeista

• Perustavia tarpeita: halu pysyä terveenä, ravittuna ja hengissä, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelu, vapaus ja onnellisuus, yhteisöön kuuluminen ja itsekunnioitus
• Ovat yhteisiä kaikille maailman ihmisille

1.2 Jotakin jonka vuoksi herätä

Viktor Frankl

• Viktor Frankl perusti logoterapian, joka on psykiatrinen suuntaus. Logoterapiassa etsitään yhdessä asiakkaan ja terapeutin kanssa kunkin ihmisen yksilöllisiä syitä elää.
• Elämän suuria kysymyksiä eri näkökulmista: Mikä on elämän tarkoitus?
• Aristoteles liitti elämän tarkoituksen ihmisen lajityypilliseen käyttäytymiseen. Järjen ohjaama elämä aktiivisena kansalaisena on hyvää elämää ja ihmisen päämäärä on onnellisuus
• Eksistentialistit korostavat, että elämän tarkoitusta ei ole annettu, vaan se on luotava itse.
• Humanismi korostaa elämän tarkoituksen yksilöllistä luonnetta.
• Filosofi Friedrich Nietzsche korosti, ettei tarkoitusta tule heijastaa tuonpuoleiseen elämään, vaan on elettävä luovasti ja vahvasti tässä maailmassa. 
• Elämän tarkoitus voidaan määritellä biologisin termein: elämän tarkoitus on elää ja lisääntyä

1.3 Ihmissuhteet ja hyvä elämä

• Sosiaalinen identiteettimme muodostuu erilaisten ryhmäjäsenyyksien, esimerkiksi kaveriporukoiden kautta. Sosiaalina olentoina haluamme hyväksyntää muilta ihmisiltä. 
• Indiviluastisessa kulttuurissa hyväksyntää kaivataan usein erottumisen ja paremmuuden kautta
• Yhteisöllisissä kulttuureissa hyväksyntä tulee siitä, että kuuluu joukkoon ja elää sen arvojen mukaan itseään korostamatta
• Ihminen tavoittelee yleensä rakkautta ja onnellisuutta
• Sigmung Freud esitti, että psyykkisen terveyteen kuuluu kyky rakastaa ja tehdä työtä
• Kulttuurissamme vallitsee ajatus romanttisesta rakkaudesta: parisuhteelta odotetaan paljon