Luvut 7.2-7.4

7.2 Kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen

Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus (2001)

Suomen omaa moninaisuutta lisää maahanmuuttajat ja pakolaiset. Huomaa maahanmuuttajien ja pakolaisten ero.

Yhdenvertaisuuslaki

7.3 Tunnista ennakkoluulosi

Sisäryhmä: ryhmä, johon itse kuulut
Ulkoryhmä: ryhmä, johon et itse kuulu

Ennakkoluulot syntyvät tietämättömyydestä ja pelosta

7.4 Kestävästi tulevaisuuteen

Kestävä kehitys on ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet

• ekologinen kehitys: ekosysteemit, biologinen monimuotoisuus
• taloudellinen kehitys: tasapainoinen kasvu, velkaantumisen välttäminen
• sosiaalinen ja kulttuurinen kehitys: hyvinvointi, perusoikeudet, yhdenvertaisuus

YK-n  2030 Agenda

Luku 7.1: Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle

Yhdistyneiden kansakuntien Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) ei toteudu kaikkialla

• Perusta kansainvälisille ihmisoikeuksille
• Huom. Ei sopimus vaan julistus
• Perusta ajatuksessa: ihmisarvo kuuluu jokaiselle ihmiselle ihmisyyden osana ja siksi, että ihmisellä on moraalinen luonne

Kansainvälinen ihmisoikeuskirja koostuu seuraavista: YK:n ihmisoikeuksien julistus, YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus

Ihmisoikeudet:

• universaali eli yleismaailmallinen ilmiö: koskee aivan jokaista maapallon ihmistä
• luovuttamattomia: ei mitenkään kumottavissa
• perustavanlaatuisia: ainoastaan tärkeimmät oikeudet luokitellaan ihmisoikeuksiksi
• keskinäisriippuvaisia
• jakamattomia: kaikki ovat yhtä tärkeitä

Euroopan ihmisoikeustyön perustana on Euroopan ihmisoikeussopimus

Huom. Sopimuksen ja julistuksen ero

Lapsen oikeuksien sopimus kattaa lapsille kuuluvat ihmisoikeudet

Luvut 6.2-6.5

6.2 Identiteetti kehittyy nuoruudessa

Roolit liittyvät henkilön sosiaaliseen asemaan ja tilanteeseen. Sama ihminen voi käyttäytyä eri tavalla eri rooleissa.

Erik H. Eriksonin (1902-1994) kehitysteorian ja James Marcian identiteettiteorian mukaan identiteetti rakennetaan yleensä nuoruuden ja varhaisaikuisuuden aikana.

• Osa nuorista omaksuu toisilta lainatun identiteetin
• Kypsä identiteetti nuoruuden loppuvaiheessa
• Nuori voi rakentaa myös negatiivisen identiteetin

Joskus eheää identiteettiä kutsutaan henkilön integriteetiksi eli sisäiseksi eheydeksi.

6.3 Minun sukupuoleni, minun seksuaalisuuteni

Sukupuoli-identiteetti on aian yksilölinen, eikä se kaikki vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta. 

Sukupuoli-identiteetti= sisäinen kokemus ja tietoisuus siitä, mihin sukupuoleen tai sukupuoliryhmään yksilö tuntee kuuluvansa

Sukupuolella on biologinen pohja, mutta se on myös kulttuurisesti rakentunut kategoria

Esimerkki sukupuolirooleista: pojat ovat reippaita ja tytöt sieviä

6.4 Virtuaaliminä ja verkkoidentiteetti

Osa identiteetistä muodostuu suhteessa sosiaaliseen mediaan, verkkoläsnäoloon ja digitaalisiin suhteisiin. 

 

Jokaisella ihmisellä on perusoikeutena oikeus yksityisyyden suojaan.

6.5 Oma heimoni?

Jonathan Glover: tribalismi= ahdas ryhmäidentiteetti, joka johtaa kansakuntien välisiin konflikteihin

Vahvistusharha: omat mielipiteet saavat tukea sellaisessa paikassa, jossa niiden vastaisia faktoja ei tule luettua tai kuultua

Luvut 5.6- 6.1

5.6 Millainen ihminen haluan olla

Psykologiassa käytetään käsitettä minäihanne kuvamaan sitä, millainen ihminen haluaisi olla.

Moraali-identiteetti on tärkeä osa vastuullisen ihmisen identiteettiä.

• Jonathan Gloverin kirja ihmisyys

6. Miten tulla omaksi itseksi

Nuoruus on kehityspsykologian mukaan aikaa, jolloin ihminen muovaa omaa identiteettiään. Identiteetin kehitys jatkuu vielä nuoruusiän jälkeen. Identiteetin rakentamiseen liittyy myös oman maailmankatsomuksen ja moraalisen identiteetin muodostuminen.

6.1 Kuka minä olen - identiteetti

Minuus tarkoittaa kokemusta siitä, että olet minä ja erillinen muista ihmisistä

Identiteetti rakentuu elämän aikana samaistumisen ja erottautumisen kautta. Identiteetti ei ole pysyvä ominaisuus, vaan sen muuttuu elämän aikana ja ilmenee eri tavoin eri tilanteissa. Tilanteesta riippuvia identiteettejä kutsutaan rooleiksi.

Luvut 5.3-5.5

5.3 Elämä digiaikana

Nicholas Carr- Pinnalliset- kirja, aiheena netinkäyttö ja kirjojen lukeminen

• Tutki internetin vaikutuksia ihmisen tiedollisiin toimintoihin ja aivoihin
• Internet tekee tiedonkäsittelystä pinnallisempaa

Yhä harvempi lukee netistä pitkiä juttuja ja selailu ja silmäily ovat korvanneet syvän lukemisen

• Puutteelliset pohjatiedot, kriittinen ajattelu vaikeutuu

5.4 Mikä tekee sinut onnelliseksi

Hedonismi= pyrkimys omien nautintojen maiksimoimiseen

Egoismi = itsekäs oman edun tavoittelu

Onnellisuustaitoihin kuuluu, että ihminen ruokkii niitä ajatuksia, joita oikeasti haluaa ruokkia

5.5 Miten teen moraalivalintoja?

Empatiakyky on pohja moraalisuudelle

Altruismi= epäitsekäs toiminta, pitkälti synnynnäistä ja luonnollista

Empatiakyky koostuu useasta erillisestä taidosta:

• Emotionaalinen empatia: kyky tuntea toisen kokemat tunteet omassa kehossaan
• Edellytys- ihminen tunnistaa omat tunteensa ja erottaa tunteen lähteen
• Kognitiivinen empatia: Kyky katsella maailmaa toisen ihmisen näkökulmasta sekä konkreettisesti että abstraktisti. 
• On tunnettava toisen ajatusmaailma
• Toisesta ja hänen parhaastaan välittäminen: Halu tehdä hyvää ja vilpittömästi auttaa toista ja olla vahingoittamatta ketään

Se mitä ihminen arvostaa muodostaa hänen arvopohjansa.

• Arvoista tärkeimmät ovat itseisarvoja.
• Välinearvoja ovat esim. raha

Arvoista voidaan johtaa normeja ja normien taustalta paljastuu arvo.

Filosofiset moraaliteot ovat normatiivisia teorioita, joilla on omat tapansa tarkastella johdonmukaisesti moraalivalintoja. 

Utiliaristit pohtivat tekoja sen mukaan, millaisia erilaisia hyviä ja huonoja seurauksia teolla on. 

Velvollisuuseetikot voivat noudattaa esim. kultaista sääntöä, keskeistä moraalin absoloottisuus

Hyve-eetikko tarkastelee elämää kokonaisuutena ja kehittää hyvän elämän rakentamiseen tarvittavia luonteenpiirteitä. 

5-5.2: Elämänvalinnat

Kun pohditaan vapautta, puhutaan determinististä.

Indeterminismi= metafysiikan kanta, jonka mukaan syyn ja seurauksen lisäksi on olemassa vapaata tahtoa, sattumia tai molempia- kaikki ei ole ennalta määrättyä.

Tahdonvoimakin kuluu käytössä.

Ihmisillä on erilaisia lähtökohtia. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Kontrollintunne= uskoa siihen, että voi vaikuttaa elämäänsä ja maailmaan
Elämänhallinta= kykyjä, joiden avulla ihminen pystyy monissa tilanteissa tekemään aidompia ja vapaampia päätöksiä.

5.2 Millaisia tottumuksia ruokin?

Tavoista ja tottumuksista poisoppiminen on hankalaa ja vaatii tahdonvoimaa.

Monet tavat ovat tilanneriippuvaisia ja tuttu ärsyke laukaisee käyttäytymisen

Tapojen murtaminen vaatii automaattisen rituaalin pysäyttämistä sekä valmiiksi suunnitellun vaihtoehtoisen toimintatavan. Usein myös tottumuksen suorittamisen vaikuttaminen ja hidastaminen saattaa auttaa. 

Tottumusten synty vaatii useamman viikon. 

Luku 4.4: Henkisyys uskontojen ulkopuolella

Jooga

• Pohjautuu hindulaiseen uskonnolliseen perinteeseen
• Apua fyysisiin ongelmiin, stressiin ja keskittymisvaikeuksiin
• Joogassa tehdään erilaisia keskittymistä vaativia liikkeitä

Mindfulness

• Perustuu buddhalaisiin mietiskelymenetelmiin
• Sovellettu stressin ja ahdistuksen hoitoon
• Tavoitteena oppia hyväksymään nykyhetki kaikkine tuntemuksineen
• Esim. erilaiset hengitysharjoitukset

Nämä eivät ole sulautumista autuuteen, tuskan pakenemista tai tunteiden poistamista tai uuteen uskontoon kääntymistä.